Paljon on tapahtunut

Blogin kirjoittelu on tainut jäädä vähemmälle, kun nettisivut ovat muuttaneet täältä blogista websille ja muutama koira on tullut täydentämään friikkisiskustamme.

Empun kanssa kisailu on jäänyt naurettavan ja nolottavan vähälle, mutta syyksi voin rehellisesti sanoa sairasteluni ja reissailun.
Nyt kuitenkin yritin ottaa itseäni niskasta kiinni ja ilmoitella Emppua kisoihin, mutta... Eihän niitä kisoja ole! Agiliittokin taitaa olla jäissä ja tokossa kaikki luokat on täynnä! Kiva juttu. No, pariin näytelmään tuon sain.

Laumaani on muuttanut kaksi uutta koiraa, harjakoira Via (lausutaan Viia) ja shetlanninlammaskoira Tekla. Pääasiassa Empun kavereiksi ja tietty kisakentille. Via tuli harkitusti Cyvjasta, kun sinne synty semmonen ihuna kolmen pennun pentue.
Tekla tuli kyllä aika mielijohteesta kun joskus kauan sitten olin Rebeltä kyselly, että lähtiskö Tekla mulle mutta sillon oli mennyt Zellielle ja nyt ku Zellieltä oli palautunu, niin Rebe kyseli että oonko vielä kiinnostunu. No kyllähän mulle toi kelpasi ja sit saatiin kolmas koira laumaan. Nyt vaan ei saa ottaa enää ainuttakaan koiraa lisää, ku näissäki on työtä.

Mut joo, tänne tulee taas pian tytöistä juttuja kuten vierailuita yms, joten älkää haudatko tätä blogia!!!

Vierailu kasvattajalla

Tänään lähdettiin käymään Reetan luona. Tapaaminen oltiin sovittu jo viime viikolla ja sen puhelun jälkeen oli ollut pakko treenata seisomista ja tokoa.

Emppu muisti hyvin niin paikan kuin muutkin koirat ja varsinkin Helka oli Empulle mieluista seuraa. Neidit jaksoivat leikkiä keskenään todella pitkään. Myös Psykosta ja Empusta tuli todella hyvät kaverit. Tai ehkä Psykosta tuli enemmänkin Empun idoli.

Netta ei kyllä ihan ymmärtänyt tätä joka paikan säätäjää ja Ella suurinpiirtei sai halvauksen, kun näki kuka tulee, mutta kyllähän sitten vähänajan päästä Ella ja Emppukin leikkivät keskenään. Taisi Ellalle olla aika iso homma nämä pennut.

Almaa Emppu jotenkin vierasti.

Päivä kului kennelissä nopsasti, vaihdettiin kuulumisia ja puuhattiin koirien kanssa. Sit joskus illalla lähdettiin kotiin.

Empun puuhia

Emppu on kotiutunut hyvin ja on jo reippaasti mukana "arjessamme". Ruokasäkki on siirrettiin mahdollisimman korkealle, kun Emppu oppi avaamaan yhden keittiönkaapeista ja syömään hirvittävän määrän nappuloita. Eipä ainakaan neidiltä ruokahalua puutu!

Empun arkeen kuuluu paljon leikkimistä ja kunnon koirakansalaiseksi opettelua. Hienosti neiti onkin oppinut käytöstavoille jo varhaisessa vaiheessa.
Tottistakin ollaan treenattu paljon, koska tästä neidistähän Reetta sitä tottis valiota kaavailee. Ihan kivasti sekin on alkanut sujua. Empun kanssa täytyy kuitenkin treenata vähän kerrallaan, koska neidin keskittyminen ei ole vielä kaikkeain mahtavinta.

Juhannusta vietettiin mökillä perheen kanssa ja Empulla riitti paljon ihmeteltävää ötököissä joita neiti tarmokkaasti metsästikin. Tramboliinilläkin Emppu kävi ja tykästyi siihen kovin. Empulle kelpasi makkarat, joista en itse oikein perusta, joten neiti sai ruokaansa myös makkaraa.

Empun kisauraakin ollaan aloittelemassa pian. Ekoihin näyttelyihinkin ollaan jo ilmoittauduttu ja luultavasti tuloksena on PEK2:nen, kun Helka kisaa samassa luokassa. Kyllä tän palleron ekat näyttelyt vähän jännittää, kun kyseessä on sijoituskoira. Saa nyt nähdä joudunko itse kehään ton kanssa vai suostuuko Reetta sen esittämään jos minä esitän Helkan, joka on jo kokeneempi näyttelykoira.

Emppu muutti meille!

Lähdin tänään kello kahdentoista maissa hakemaan Emppua. Sää oli lämmin, joten päätin mennä kävellen. Olin ottanut mukaani Empulle ostetun remmin ja pannan.
Matkalla kenneliin ajattelin Empun sisaruksia. Urokset menivät Susitytölle ja Kirsille. Ja se jonka sukupuolta en tiedä menee Kitulle. Kaikki kolme taitavat kasvattaa jotain rotua. Ainakin Kirsin urosta haluan mennä vielä moikkaamaan Empun veljeä.

D&D:ssä minua vastaan pyyhälsi kolme iloista harjis pentua, sillä Kirsi oli jo hakenut omansa. Pennut oli todella suloisia ja leikin niiden kanssa vaikka kuinka kauan. Oma pentuni oli varsin "vaalea" ja tein sen kanssa tuttavuutta kaikkein eniten. Emppu vaikutti todella kivalta persoonalta.
äiden kolmen palleron lisäksi silitelin Ellaa (totta kai), Almaa sekä Helkaa ja havannoita, mutta myös paimenkoiria. Itse ihastuin kovasti Helkaan ja päähäni putkahti ajatus Helkan pennusta. Se saisi kuiitenkin odottaa.

Kun kaikki paperit oli täytetty ja olin jutellut Reetan kanssa Empun kisaamisesta ymsa. minä ja Emppu lähdimme kävelemään kotiin päin. Emppu kulki ihan ookoosti remmissä, se oli varmasti opetellut siitä Reetan kanssa, ja olin aika ylpeä pikkuisesta. Kannoin Emppua suurimman osan matkasta. Kotona Emppu kulki varovasti ja nuuski paikkoja. Kun talo ja vanhempani oli tutkittu siirryimme seikkailemaan takapihalle.
Ja sit takas sisään. Emppu suunnisti suoraan huoneeseeni ja omaan koppaansa nukkumaan. Jätin pennun sinne ja purin Reetalta saamani tavarat. Kun olin asetellut ne huoneeseeni, kello oli jo seitsemän ja ruoka oli valmista. Ruuan aikana Emppu oli herännyt ja tuli venytellen luoksemme ja jos olisi osaanut puhua, olisi varmasti sanonut "Mä haluun ruokaa". Kun olin syönyt laitoin Empulle ruuan, josta se noukki ensin makupalat ja söi vasta sitten loput. Syötyään pentu oli hyvinkin virkeä ja niin kotiutunut, että saattoi leikkiä. "Herra Ketusta" muodostuikin pian lempilelu, eikä neiti millään olisi halunnut lopettaa leikkimistä. Oli kuitenkin pakko mennä nukkumaan. Käytiin vielä takapihalla ja sitten marssittiin mun huoneeseen ja kömmittiin nukkumaan.
Hetken kuluttua valojen sammuttamisesta alkoi tyynyni vierestä kuulua hiljaista vinkunaa. Sytytin valon ja huomasin tyynyni vieressä Empun. Emppu tahtoi sänkyyni nukkumaan. En nostanut sitä sänkyyn vaan otin kaapistani patjan ja laitoin sen lattialle ja kävin siihen nukkumaan Emppu jaloissani.

Ellan pennut synty

Kesäloma on jo alkanut minullakin ja ens vuoden kutoselle meno jännittää jo nyt. Sen jännityksen tosin unohdin aika nopeasti, kun iltapäivällä avasin koneen ja kuulin uutiset. Pennut oli syntyneet! Pentueeseen syntyi varmasti kaksi urosta ja yksi narttu, mutta yhden pennun sukupuoli ei ollut varma.
Valitettavasti pentueen paras ja ehkä ainoa narttu oli naku, mutta kuvien perusteella ihastuin siihen kovasti ja päätin pitää sen. Reetan mielestä sillä oli miellyttävä rakenne, joten hänen mielestään se voisi olla sijoituskoira.

Virtuaalimaailma poikkeaa IRL-maailmasta siinä, että melkein aina pennut luovutetaan heti syntymänsä jälkeen, jolloin niillä saa alkaa kisaamaan. Näin taitaa olla nytkin, joten Emppu muuttaa meille varmaankin huomenna tai yli huomenna.

Pentuhöpinää ja tuomari hommia

Kävin tänään D&D:ssä katsomassa taas koiria ja jutteleassa Reetan kanssa ihan yleisesti tulevistan pennuista. Päätettiin sit myös se mun pupsin nimi ja Empun viralliseks nimeks tuli Debesis Effective Like A Thunder, johon kutsumanimikin sopii. Reetta muistutti, ettei Emppua tulisi sitten lelliä, mutta mitä sekin muka tarkoittaa ;D!

Tuomari hommiinkin kuuluu hyvää. Kun schapeja, poneja ja maltoja oli niin vähän tuomaroitavaksi, anoin vähän aikaa sitten itselleni myös havannat ja kun tulin vierailulta sain iloksenii huomata, että olin nyt niidenkin tuomari. Havannoita onkin jo sitten enemmän.

Kohta mulla on oma harja!

Aikaa on taas kulunut ja kohta Ella astutetaan, vaikkei se valioituisikaan agilityssä.
Reetta kanssa ollaan taas jutusteltu ja kovasti toivoo, että ollaan yhteydessä vielä pentuajankin jälkeen.
Mun pennulle ei ole vielä päätetty virallistanimeä, mutta jutskailtuamme, päädyttiin siihen, että Emppu vois olla kutsumanimi.
Odottelen tosi paljon näiden syntymää, mutta ajankohta ei ehkä ollut juuri minun kannaltani paras mahdollinen, kun kesällä meidän perhe reissaa niin paljon. Ei se kyllä niin kovasti haittaa, kun voin pyytää Reettaa kisaamaan Empulla myös. Onhan hän sijoitusnartun toinen omistaja.